Kartta - Qobustan

Qobustan
Qobustan (vuoteen 2008 saakka Mərəzə, ven. Мараза, Maraza) on kaupunki Azerbaidžanissa. Se sijaitsee Kaukasusvuoriston reuna-alueella 101 kilometriä Bakusta länteen. Kaupunki on Qobustanin piirin keskus. Sen kautta kulkee Bakusta Georgian rajalle johtavan M1-valtatie. Asukkaita on 4 100 henkeä (vuonna 2010).

Mərəzəstä tuli kaupunkimainen taajama vuonna 1968. Vuonna 2008 se sai kaupungin statuksen ja nimen Qobustan.

Kaupunki on viljan viljelyyn keskittyneen maatalousalueen keskus. Nähtävyyksiin kuuluvat vuonna 1402 rakennettu Diri baban hautakammio ja 1600-luvun karavaaniseraijin rauniot. Paikkakunta tunnetaan siellä kudotuista matoista.

Qobustan on myös Bakun Qaradağin piiriin kuuluva taajama ja sen lähellä sijaitseva, kalliopiirroksistaan kuuluisa luonnonsuojelualue.

 
Kartta - Qobustan
Kartta
Google Earth - Kartta - Qobustan
Google Earth
Bing (täsmennyssivu) - Kartta - Qobustan
Bing (täsmennyssivu)
Nokia (yritys) - Kartta - Qobustan
Nokia (yritys)
OpenStreetMap - Kartta - Qobustan
OpenStreetMap
Kartta - Qobustan - Esri.WorldImagery
Esri.WorldImagery
Kartta - Qobustan - Esri.WorldStreetMap
Esri.WorldStreetMap
Kartta - Qobustan - OpenStreetMap.Mapnik
OpenStreetMap.Mapnik
Kartta - Qobustan - OpenStreetMap.HOT
OpenStreetMap.HOT
Kartta - Qobustan - OpenTopoMap
OpenTopoMap
Kartta - Qobustan - CartoDB.Positron
CartoDB.Positron
Kartta - Qobustan - CartoDB.Voyager
CartoDB.Voyager
Kartta - Qobustan - OpenMapSurfer.Roads
OpenMapSurfer.Roads
Kartta - Qobustan - Esri.WorldTopoMap
Esri.WorldTopoMap
Kartta - Qobustan - Stamen.TonerLite
Stamen.TonerLite
Maa (alue) - Azerbaidžan
Azerbaidžanin lippu
Azerbaidžanin tasavalta eli Azerbaidžan on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Naapurimaita ovat Georgia luoteessa, Armenia lännessä, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee erillään muusta maasta sen lounaispuolella Iranin, Turkin ja Armenian ympäröimänä. Azerbaidžanin keskellä sijaitsee itsenäiseksi julistautunut kiistanalainen Vuoristo-Karabahin alue. Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Maan lähes 10 miljoonasta asukkaasta suurin osa on šiiamuslimeita ja etnisesti azereita. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta esimerkiksi Human Rights Watch ja Freedom House pitävät sitä autoritäärisenä. Kaikkien maassa järjestettyjen vaalien vapautta on arvosteltu.

Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
AZN Azerbaidžanin manat (Azerbaijani manat) ₼ 2
ISO Kieli
HY Armenian kieli (Armenian language)
AZ Azerin kieli (Azerbaijani language)
RU Venäjän kieli (Russian language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Armenia 
  •  Georgia 
  •  Iran 
  •  Turkki 
  •  Venäjä